Harmitti, että vuodatuksen mokan takia menetimme vähäiset kuvat täällä blogissa, ne elävöittivät kummasti. Kyllähän ne kuvat löytyy, mutta mistä aikaa liittää ne vanhoihin teksteihin? ei mistään. Harmini sai suhteellisuutta, kun luin perheestä, joka oli pitänyt vuosia päiväkirja-valokuva blogia elämästään – vuodatuksessa. Kaikki tuolta ajalta säilötyt muistot katosivat! niin että ei minua nyt niin kovin paljon harmita.

Huomasin odottavani paaston alkua, kun kauppoihin ilmeistyi joulutavaraa ennen aikojaan; ensilumi toi mukanaan jouluvaloja ja yksi jos toinen kertoi leipovansa pipareita ja joulutorttuja.

Joitain postauksia on syksynmittaan tullut suunniteltua ja testattua. Ainakin Pehmeä luomuopalsternakka keitto pääsee blogi-ohjeeksi, sitä lapset kyselee uusintana pöytään. Esikoinen suunnittelee tofu-wokkia, eiköhän sekin toteuteta. Syksyn hittejä on olleet luomujuurekset, ja uusi tuttavuus pelmeenit. Oman pihan ja ukkilan omenista on tehty montaa herkkua. Oma suosikkini on

Kuivatut omenat

Poista omenoista siemenkota omenaporalla, tai puolita pikkuomenat ja leikkaa hedelmäveitsellä siemenkota pois. Siivuta n. 2-3mm paksuisiski siivuiksi tai renkaiksi. Käytä vedessä missä on 2tl suolaa /1 l. Tämä estää omenoitten tummumisen. Sähkökuivurissa kuivuminen kestää n. 6-8 tuntia, omput ovat valmiita kun ne ovat kuivannahkeita. Laitoin pikkuomput rasiaan vaniljatangon kanssa ja isot omput kanelitangon. Ihania!



Kuivurissa on käynyt myös suppilovahveroita. Herkkutatteja emme tänä syksynä ehtineet metsästämään. Toissakesänä kuivasin mansikoita, niistä voin nyt vain haaveilla, kun en ollut mansikka-aikaan kotosalla. Ensi kesänä sitten taas.

Paastoa odotellessa olen tyhjentänyt pakastinta. Viimeiset porot menee pataan ja lihapullat on jo popsittu. Pelmenejäkin vielä löytyi!



Tervetuloa taas kulkemaan kanssamme paastomatkaa keittiössä!

p.s. Kyllä meilläkin leivottiin jo torttuja, nimesimme ne kuopuksen kanssa talvitortuiksi, kun ei niitä syödä meillä jouluna