Ortodoksien tärkeimmät paastoajat ovat joulupaasto ja suuri paasto ennen pääsiäistä. Molemmat kestävät 40 päivää. Lisäksi vietetään apostolien paastoa ja Jumalansynnyttäjän paastoa. Viikottaisia paastopäiviä on keskiviikko ja perjantai. Paastoaikana on tarkoitus valmistautua juhlaan keskittymällä olennaiseen ja luopumalla turhasta. Paaston ydin on hengellinen valmistautuminen. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa.

Perinteisesti paastoaikana on luovuttu lihasta ja muista eläinkunnan tuotteista ja tietenkin turhanpäiväisestä mässäilystä. Ruokapaasto muistuttaa siitä, ettei aineellinen hyvinvointi ole elämän päätarkoitus sekä siitä, ettei se myöskään ole itsestäänselvyys. Paastoon sopii myös erinoimaisesti sen pohtiminen, olemmeko ruualla ja muilla kulutusvalinnoillamme varjelemassa vai tuhoamassa luomakuntaa.

Ortodoksisella kirkolla on yksityiskohtaisiakin paasto-ohjeita, mutta sääntöjen itsetarkoituksellinen tuijottaminen ei kuulu paaston henkeen, saatikka sitten toisten paastoamisen vahtiminen. Lisäksi elämäntilanteet vaikuttavat paaston muotoon ja ankaruuteen. Luostarissa paastotaan eri tavalla kuin lapsiperheissä. (Kirjoittajien perheetkin paastoavat eri tavoilla.)

Lisää tietoa ortodoksisesta paastosta ja muista perinteistä voi hakea esimerkiksi ortodoksi.net sivujen kautta.